Ajankohtaista veroasiaa

Vuoden 2012 verotuksen muutosesitykset

Yritysverotus ja henkilöverotus

• Yhteisöverokantaa alennetaan 26 prosentista 24,5 prosenttiin
• Ansiotuloveroperusteisiin tehdään 2,5 prosentin tarkistus ja pienten työtulojen verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä.
• Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajataan siten, että vuonna 2012 vähennyskelpoista on 85 prosenttia, vuonna 2013 80 prosenttia ja vuonna 2014 75 prosenttia asuntolainan koroista.
• Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ja vähennettävä prosenttiosuus alenee.
• Pääomaveroa korotetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi 50.000 euroa ylittävältä osalta vero on 32 prosenttia.
• Osinkotulo muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä: verovapaan osingon euromääräinen yläraja alenee 90.000 eurosta 60.000 euroon.

Välilliset verot

• Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin sovelletaan vuoden 2012 alusta 9 prosentin verokantaa aikaisemman 0 prosentin sijaan.
• Parturi- ja kampaamopalvelut sekä pienet korjauspalvelut siirtyvät takaisin yleisen 23 prosentin verokannan piiriin.
• Ajoneuvon ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava autovero sidotaan hiilidioksidipäästöihin ja vuosittain kannettava ajoneuvovero kiristyy.
• Makeisten ja jäätelön sekä virvoitusjuomien valmistevero nousee.
• Alkoholiveroa ja tupakkaveroa korotetaan.
• Bensan, dieselin ja turpeen energiaveroihin tulee korotuksia.
• Verotuksen viivästyskorot: viivekoron, verotilin viivästyskoron ja veronlisäyksen määrä nousee 8,5 prosenttiin. Jäännösveron korko ja yhteisökorko nousevat 3,5 prosenttiin. Verotuksen palautus- ja hyvityskorkojen määrä säilyy ennallaan 0,5 prosentissa.
• Perintö- ja lahjaverotuksen ensimmäisen veroluokan veroasteikkoihin lisätään neljäs porras, jossa vero nousee 16 prosenttiin 200.000 euron ylittävältä osalta.

Veronumerorekisteri

Jos rakennusalan työnantaja pyytää Verohallinnosta työntekijöidensä verokorttien ennakonpidätystietojen suorasiirron mukana myös veronumerot,  työntekijät merkitään tämän pyynnön perusteella  veronumerorekisteriin.

Yritysverotus kevenee ja pääomatuloverotus kiristyy

Vuonna 2012 voimaan tulevat verolainsäädännön muutokset kiristävät pääomatulojen ja osinkojen verotusta. Ennen vuoden vaihtumista on syytä tarkistaa, kannattaako lisäosinkoa vielä jakaa. Myös omaisuuden myyntitilanteissa ja yrityskaupoissa on järkevää laskea, kuinka suuri verovaikutus on, jos kauppa saadaan toteutettua jo tämän vuoden puolella.

Osinkoverotusta on ehdotettu kiristettäväksi siten, että listaamattomien yhtiöiden jakaman verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärä alenee 90 000 eurosta 60 000 euroon. Pääomatulojen verokantaa ollaan nostamassa 28 prosentista 30 prosenttiin ja lisäksi 50 000 euroa ylittävältä tulon osalta 32 prosenttiin. Yhteisöverokantaa alennettaisiin 26 prosentista 24,5 prosenttiin.

Osinkotulojen verotus

Jos verovapaasti nostettavissa olevaa osinkoa ei vielä ole täysimääräisesti jaettu, se kannattaa tämän vuoden puolella tehdä. Veronalaisen lisäosingon vaikutus ansiotulojen progressiiviseen veroasteeseen tai pääomatulojen veroihin täytyy laskea tapauskohtaisesti.

Osinko verotetaan sen verovuoden tulona, jonka aikana se on ollut nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä, kuin yhtiökokous on pidetty, ellei osingonjakopäätöksessä ole sovittu muusta ajankohdasta. Kaikki samana verovuonna jaetut osingot lasketaan osakkaan verotuksessa yhteen, joten verovapaasti nostettavissa oleva 9 prosentin osuus yhtiön nettovarallisuudesta ei muutu, vaikka osinkoa jaetaan useammassa erässä.

Omistusjärjestelyt  verosuunnittelun kohteeksi

Pääomatuloverotuksen kiristyessä on tarpeellista käydä omistusrakenteet läpi ja selvittää eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Saavutetaanko yhtiön omistuksen hajauttamisella perhepiirisissä osinkotulojen verotuksessa veroetuja. Tai mitä hyötyä on sijoitustoiminnan siirtämisellä yksityistaloudesta yhtiöön. Vai menetetäänkö nämä verohyödyt omistusjärjestelyjen mukanaan tuomiin varainsiirtoveron, luovutusvoittoveron tai lahjaveron maksuihin. Ja mikä vaikutus on tuloverolain mukaan verotettavan yhtiön tappioiden vähennysoikeuden rajoituksilla.

Yhteisöverokannan ja pääomatuloverokannan eriyttäminen muuttaa esimerkiksi yrittäjän omistaman ja omalle yhtiölle vuokratun kiinteistön kokonaisveroastetta. Omistajan saamien vuokratulojen verotus kiristyy 30 tai 32 prosenttiin ja yhtiön maksama vuokra on vähennyskelpoista 24,5 prosentin mukaan.

Sijoitusomaisuuden, kuten arvopapereiden tai ulkopuoliselle vuokratun kiinteistön välillinen omistus yhtiön kautta ja pääomatulojen kanavointi osakeyhtiöön on hyvä vaihtoehto, jos omistaja ei tarvitse heti kaikkea yhtiön tuottamaa voittoa itselleen ja yhtiöstä nostettu osinko säilyy verovapauden piirissä. Suoraan omistetusta pääomatuloa tuottavasta omaisuudesta maksetaan veroa 30 tai 32 prosenttia. Osakeyhtiön verokanta on vain 24,5 prosenttia ja osakas voi saada osinkoa verovapaasti 60 000 euroon saakka, jos yhtiössä on riittävästi nettovarallisuutta. Jos osakkaalla sen sijaan on tarve nostaa yhtiöön kertyneet varat heti ja yhtiöstä nostettu osinko joutuu pääoma- tai ansiotuloverotuksen piiriin, ei varallisuuden ja sen tuottojen siirtoa yhtiöön ole järkevää tehdä.

Rakennusmiehille veronumerot

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä. Jatkossa veronumerorekisteriin kirjataan alalla työskentelevien henkilöiden tiedot joko alan henkilöiden omasta aloitteesta, työnantajan tai rakennustyömaalla käytettävän tunnistekortin antavan päätoteuttajan pyynnöstä tai verottajan omasta aloitteesta. Veronumerorekisteri on julkinen rekisteri, josta kuka tahansa voi tarkistaa henkilön rekisteröitymisen veronumeron ja nimen perusteella. Uuteen menettelyyn siirrytään vuoden 2012 aikana, kunhan Verohallinto saa tietojärjestelmänsä tältä osin toimintakuntoon.

Ensi vuoden verokorttien mukana kaikki suomalaiset alasta riippumatta saavat oman veronumeron. Rakennusalan työntekijöiden pitää liittää veronumeronsa rakennustyömailla pakolliseen kuvalliseen henkilötunnistekorttiin. Ulkomaalainen työntekijä joutuu todistamaan henkilöllisyytensä Verohallinnossa ja hakemaan henkilötunnuksen, koska vain sitä kautta hän saa pakollisen veronumeron työnantajalleen.

Veronumerorekisteröinti on yksi keino pyrkimyksissä pimeän työn kitkentään rakennusalalla. Valvonta on ollut erityisen vaikeata työmailla, joissa on useita työnantajia. Oletetaan, että alalla on kymmeniätuhansia ulkomaisia työntekijöitä, jotka eivät maksa verojaan Suomeen, vaikka heillä on veronmaksuvelvollisuus. Veronumeron myötä viranomaiset pystyvät valvomaan paremmin työntekijöitä ja työskentelyaikoja Suomessa. Lakiesityksessä valvontavastuu laajenee koskemaan rakennuttajan lisäksi myös rakennushankkeen päätoteuttajaa ja omien työntekijöidensä osalta työnantajia.

Lain voimaantulopäivää ei vielä ole päätetty, mutta sen odotetaan olevan vuoden 2012 heinäkuussa. Uudistukset tulevat voimaan vaiheittain ensi vuoden aikana. Työnantajat joutuvat uudistamaan henkilötunnistekortit uusien vaatimusten mukaisiksi. Aiemmin aloitetuilla työmailla voidaan noudattaa kuuden kuukauden pituista siirtymäaikaa korttien uusimisessa. Verohallinto kehottaa yrityksiä odottamaan täsmentyviä ohjeita asiasta sekä lain voimaantuloa, ennen kuin veronumeroiden suhteen ryhdytään toimenpiteisiin.

Rakennusteollisuus RT on ollut uudistuksessa aktiivinen toimija ja pitää uudistusta hyvänä asiana. Epäkohtana pidetään kuitenkin sitä, että yksityishenkilöiden työmaat ovat ensi vaiheessa jäämässä uudistuksen ulkopuolelle. Mahdollisesti veronumeroa hyödynnetään myöhemmin myös niissä.